sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kiireisen kesän käsityöt

Ompa mennyt kesä vauhdilla. Lapset lähtevät huomenna isänsä luo lomalla ja kun sieltä palaavat, on enää muutama päivä koulunalkuun. Kesäkuu meni kokonaan muuttoa tehdessä ja olikin oikeasti aika voimille ottava projekti. Vaan uudesta kodista mie tykkään kovasti ja tämä tuntuu vihdoin viimein oikealta kodilta ja pikku hiljaa laitellaan tavaroita paikoilleen ja vaihdellaaan paikkoja. Käsitöitäkin on tullut tehtyä vaan aika harvakseltaan. Aina tuntuu olevan jotain tarpeellista hukassa, jos ei muuta niin motivaatio. Vaan nyt olen ollut lasten kanssa viisi päivää vapaalla ja se ainakin houkutteli päättelykeijun kylään, jopa alkoi tulla blogiin esiteltävääkin.

Perussukkia on tullut tehtyä, toiset näistä menee lahjalaatikkoon ja toiset facebook-ryhmän sukkavaihtoon, molemmat kokoa 36 ja neulottu novitan 7 vaikasta. Ensimmäisiin lankaa meni 105 g, jälkimmäisiin 118g.




Kummitytölle neuloin rippilahjaksi itse ilkimys- sukat, lankana tuttu 7 veikka, kulutus n. 150 g. Sukanvarteen sujautin muutamia kolikoita, ajatuksella että aina on hyvä olla vähän sukanvarressakin. Kirjekuoreen sitte laitoin sitä, mitä kaikki nuoret arvostavat.



Tiskirättei virkkaisin jo kevällä, yksi meni kevään sny-parille ja loput sain pääteltyä nyt. Lankana sekalaiset puuvilla-jämät, näihin kului jämälankoja kivasti 135 grammaa.



Ja tämä huivi on virkattu jo toukokuisella turkin matkalla vaan muuttokiireissä päättely jäi ja ensin ajattelin etten pingota vaan kevyesti sitten kuitenkin pingotin. Lankana Lidl:n sukkalanka Nina, kulutus 195 grammaa. Ohje tuttu ja turvallinen. Kuva järkyttävän huono.



Ja uuteen kotiin olen joitakin netistä bonjaamia ideoita saanut toteutettua, ihana kun on oma tupa, saa laitella mitä haluaa seinilleen roikkumaan.




Niin ja kokeilinhan mie virkata isolla koukulla. Vanhoista lakanoista kai joku repinyt kudetta ja miulle jostain kirpparipussukasta tupsahtanut. Pikku veskiin virkattu pikkuinen matto. Ei nyt vallan vienyt sydäntä mennessään vaan ehkäpä mie rohkenen uudelleenkin isoon koukkuu tarttumaan.



Tälläinen on ollut miun kesä. Arvaatteko mittee mie olen suunnitellut tekeväni seuraavan kahden viikon vapaa-ajat, työt kun pitää miut tiiviisti kotosalla? Juu, käsitöitä. Rästissä on vielä vaikka kuinka keskeneräisiä ja niitä ajattelin tehdä loppuun, ja toiveissa on, että ennättäisin jonkun uudenkin polkaista käyntiin.

                                                      Ihanaista loppukesää teille kaikille!

                                                                          ANNE-MARI

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Muistoja keväältä


 Koetin etsiä koneelta niitä pieniä käsityökuvia, mitä kevään aikana tein omalle parilleni vaan en nyt löytänyt muita kuin viimeisen, kesäkuisen väkerrykseni, josta en edes tiedä onko mennyt parilleni perille. Vaan kevään aikana pakettiin paketoin, virkatun tiskirievun, pienet lasinaluset?, pari korttia ja nyt tämän avainkaulanauhan


Mie en tunnetusti tykkää näistä pienistä näpertelyistä vaan tuota avainnauhaa oli jopa ihan kiva tehdä. Saas nähdä tuleeko niitä tehtyä lisää, tarpeita ainakin löytyy omasta takaa. Vaan nyt kun on peitot saatu pakettiin, on iskenyt armoton sukkavimma. Tekisi vaikka mitä sukkaa aloittaa, vaan ei ole puikkoja löytynyt tarpeeksi aloituksiin...pitänee tyytyä vimmaansa muutamiin aloituksiin kuluttamaan.

                                                 Leppoisaa kesää teille kaikille


                                                              Anne-Mari

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Mie se vaan vilttejä virkkaan

Vaikka keli on jo aika mukava. Itse asiassa vähän liiankin lämmin jo torkkupeiton tekoon ja siitäpä sainkin aattehen, tehdä peitto loppuun. Ohje on vanha tuttu, lankana nalle. Tämän tein tässä muuttotouhujen keskellä, kolmisen viikkoa meni tekemiseen kaikkiaan. Lankaa kului aika tarkkaan kilon verran.




Ompahan syksyn kylmiä iltoja varten valmiina jo yksi uusi peitto, vaan nyt nautitaan kesän lämmöstä!


                                                Kiitos käynnistäsi, kommentti ilahduttaa aina!


                                                                        ANNE-MARI