perjantai 29. maaliskuuta 2013

Mustasukkaisuutta

Edelliset sukat olivat värien tykitystä ja minua itseäni tosiaan alkoi se raitojen sekameteli jo hieman ahdistamaan. Kaunis kiitos kuitenkin teille kaikille kannustavista kommenteista, ehkäpä sukat tosiaan voivat jotakuta toista ilahduttaa. Ja kunhan saan ainakin toisen sukkaparin valmiiksi keräykseen, niin laitan nämä aiemmin valmistuneet raitasukat myös sinne - siis hyvän mielen sukka-keräykseen.

Hyvä ystäväni muutti jokin aika sitten uuteen kotiin parisuhteen päätyttyä. Koin huonoa omaatuntoa kun en ollut tajunnut omien huolieni joukossa ystäväni vaikeuksia ja ajattelin muistaa häntä nyt uuden alun edessä lämmittävillä sukilla. Tiedän ystäväni olevan kaltaiseni viluvarvas ja villasukkien ympärivuotinen käyttäjä. Lempiväriä kysyin ja hieman nieleskelin, kun vastaus oli musta. No ei se sentään niin suuri yllätys ollut minulle, kuin tuo ero, mutta silti. Minun pitäisi tehdä mustat sukat. Ja vaikka mä miten inhoan mustan neulomista, niin pikavauhtia sukat valmistuivat, ystävää iltaisin miettien.Ja vaikka kirjoituksen otsikkona on mustasukkaisuutta, niin ei sillä mitään syvempää merkitystä nyt ole, kuvaa vain fiiliksiäni näihin mustiin neuleisiin lähinnä. Ihan perus sukka pitkällä varrella, koko n. 38-39. Lankana 7 veljestä ja kulutus 168 grammaa. Kuvissa mallina tyttöni ja aavistuksen liian pieni jalka, mutta eipä näissä sukissa nyt muutenkaan mitään erikoista ole. Paitsi ihan vihonviimeiset kissankarvat.









                                                           

                                                                    Hyvää Pääsiäistä!


                                                                      Anne-Mari



tiistai 26. maaliskuuta 2013

Töks,töks kun vaan tökkii

Alkuun oli hieno ajatus ja suunnitelma. Sitä seurasi melkoinen touhotus toteutus ja jossain vaiheessa tekemisen keskellä se taas iski, täydellinen järkytys ja ihmetys, että mitä sitä taas ollaan tekemässä. Eli minulla oli vakaa aikomus aloittaa hyväntekeväisyys neuleiden teko neulomalla muutamat sukat "hyvän mielen sukat"-keräykseen, mutta tuli sellainen ahdistus sukkapari neulottua, ettenpä noita taida tästä torpasta ulos kehdata kuljettaa. Ei ole paljoa järki päätä pakottanut lankoja ja värejä miettiessä. Mutta tässä ne nyt kuitenkin on tökstöks-sukat Novitan 7 veljestä jämälangoista, langanmenekki 119 grammaa.






Ja lauantaina sain sähköpostiini ilmoituksen saapuneesta sny-paketista. Innoissani lähdin pakettia postista hakemaan, vaikka olin jo päivän kuluttanut kaupungilla. Postissa kuitenkin sanoivat, että koodista puuttuu numeroita, ei löydy pakettia. Ja sain kyllä sitten emolta uuden koodin, mutta posti oli ennättänyt kiinni. Ja maaliskuun paketin sain käsiini maanantaina ja mieluinen paketti olikin.





Paketista löytyi itse tehty bambuinen tiskirätti, kerä bambulankaa ja puuvillalankakerä sekä yllätyskerä (joka sisältää teetee primaveraa ja vastaavia lankoja). Rairuohon siemeniä, pääsiäiskoristeen, kivoja silitteviä autopaikkoja muksuja ajatellen. Sekä käsin kirjoitetun kirjeen sekä suklaata koko levy.  Kiitos snyni, tykkään paketista kovasti ja nyt kovasti mietin, tekisinkö tuosta yllärikerästä tosiaan itselleni unisukat. Mutta en tiedä miten kerän kanssa pitäisi toimia, miten siitä neulotaan esim. sukkapari? Vinkkejä otetaan vastaan :)

Ai mahdoton että mä nautin tuosta auringosta ja valosta. Päivittäin on pakko siivota talven tomuja nurkista, mutta tässä valoisuudessa sitä tekee kyllä ihan mielellään.

                                                                       Anne-Mari

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Ainako tätä samaa?

No joo, mä en nyt pääse eroon tästä samasta teemasta, villasukista ja puurosta. Jälkimmäiseen on se luonnollinen syy, että päästiin buzzador-kampanjaan testaamaan Valion Onni-puuroja ja niitähän me on nyt maisteltu. Alkuun olin miettinyt, että Lauri olisi saanut olla pelkästään maistelija, mutta kun on pikkumies ollut niin pitkään kipeänä ja syönti on ollut viime aikoina aika huonoa, niin Paavo 5-v ilmottautui itse koemaistajaksi Laurin tilalle. Ja hyvää totesi puuron olevan, kun tässä yksi päivä maisteltiin Valion Onni-sarjan vadelmapuuroa. Ja äitinä tykkään kyllä siitä, että nuo valmispuurot on aika helppoja käyttää ja joissain tilanteissa helpottavat kiireisiä hetkiä kummasti. Tässäpäs Paavon mallinäytteet puuromaistajaisista;








Lisätietoja puuroista löydät täältä ja Buzzador-toiminnasta löytyy lisätietoa täältä.

Ja sitten niitä sukkia. Keskiviikkona valmistui jälleen pitkät villasukat ja vaikka näitä itselleni mietin, niin tytölle tuli. Tein jostain syystä varteen yhden kavennuksen liikaa ja se teki sen, että nilkkaosa ei vaan istu minun jalkaan ja täytyi sukat tytölle luovuttaa. Lankana Novitan 7 veljestä harmaa ja punasävyinen Nostalgia, kulutus 160 grammaa.







                                                            Aurinkoista viikonloppua!

                                                                      Anne-Mari

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tunnustus


Aivan alkuun haluan kiittää Susua saamastani tunnustuksesta, kaunis kiitos siitä siis!


Kyseessä on tällä kertaa Liebster-palkinto, jonka ajatuksen on saada huomiota blogeille, joilla on alla 200 lukijaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia.








Säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse viisi blogia, joilla on alle 200 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogille.





Ja sitten onkin edessä se haasteen vaikein vaihe, valita ne viisi blogia. Tässä minun valintani, olkaapas hyvä:







Ja mä alan tosiaan olemaan aika yksinkertainen näissä mun käsitöissä. Vaikka mitä ohjeita mietin ja suunnittelen enkä kuitenkaan mitään erikoista saa aikaiseksi. Niinkuin nytkin. Suunnittelin, että ihan opettelen tekemään patalapun tai jopa parin. Juu, en ole koskaan onnistunut tekemään yhtään patalappua - enkä kyllä onnistunut nytkään. Ei vaan lähde mallit sujumaan, vaikka mitä koetin. Harmittaa vähän. Joten neuloin sitten tytölle sukat. Pelottavan paljon muistuttavat edellisiä sukkia itselleni, sentään yksi pieno ero näissä on - kukapas huomaa mikä se on? Ja säikähdin hieman, kun tajusin että tytöllä alkaa olemaan jo aika iso jalka - mun pikkuisella.







Aika paljon samaa kuin edellisissä, mutta yksi pieni erottava tekijä löytyy näistä sukista. Kukapas huomaa sen?

Lankana tuttu ja käyttökelpoinen Novitan 7 veljestä, menekki 159 grammaa.

Anne-Mari




tiistai 12. maaliskuuta 2013

Raitasukka ja vinot kirjapinot

Viime viikolla muksut oli lomalla koulusta ja tosiaan mitään ihmeitä ei käsitöiden kanssa ollut edes suunnitelmissa. Päivät menee niin vikkelästi lasten kanssa ja ainoa mitä voi tehdä ja neuloa on jokin helppo ja yksinkertainen juttu. Ja mitäpäs sitä muuta minä neuloisin kuin sukkaa. Minulla oli ensin mielessäni jokin kiva palmikkosukkamalli ja yhtä mallia aloinkin puikoille kokeilemaan. Aika pian mielenkiinto kuitenkin latistui ja silmissä alkoi vilistä raidat, mähän olen raitojen suuri ystävä ja näin puikot lähtivät suihkimaan raitasukkaa. Keskiviikko iltana loin silmukat ja pari ensimmäistä raitaa ennätin tekemään illan aikana. Seuraavana yönä mietin raitojani tai lähinnä niiden raitojen vaihtumiskohtaa ja meinasi ihan pukata raitakriisiä silloin yöllä. Olen netissä törmännyt erilaisiin tapoihin tehdä raidat ilman ikävää pientä hyppäystä, mikä luonnostaan tulee neuloessa raitaa. Yöllisistä raitakriiseistä huolimatta jatkoin sukan neulomista ja kyllähän näistä tuli varsin mieleiset sukat.




Alimman kuvan laitoin ihan vain tuon raitakriisin innoittamana. Saa kyllä jatkossakin raitsukissani olla porras, muut tehkööt tavallaan. Lankana seitsemän veljestä harmaa ja petrooli, kulutus 163 grammaa. Puikot kokoa 3 ja olen tosi tyytyväinen neuleen tiiviyteen.

Ja sitten sny-kierroksen innoittamana kuva kässäkirjoistani, lehdistä ja irto-ohjeista en kuvaa alkanut ottamaan.Novita ja SK tulee kotiin tilattuna.



Ihana, kun päivät on jo niin paljon valoisampia, päivä jatkunut jo monta tuntia!

                                                                     Anne-Mari

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Arki jatkuu...

Meillä sairastetaan edelleen, Lauri ei vaan meinaa nyt millään parantua. Liimakorva epäilyn sai perjantaina lääkärireissulla ja odotellaan nyt, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Surku on kyllä pienen puolesta, joulukuusta lähtien on ollut enemmän kipeä kuin terve. Mutta sairastelujen lomassa me buzzataan. Toisena testattavaksi valikoin Valion Onni sarjasta Omena-kauran. Itsellä tämä puuro oli suosikkinumero 2 (nimen perusteella), Laurille puuro maistui ja meidän liki 5-v poika maistoi lusikallisen ja kun kysyin, miltä maistuu - oli vastaus "omenalta". Maistoin myös itse tätä puuroa ja täytyy sanoa, että puurossa oli tosiaan omenan maku, mutta näin aikuisen makuun melko lievänä. Sellainen golden delicious omenan hentoinen maku puurossa maistui. Pakkaushan on näissä puuroissa aivan loistava, sellaisenaan valmis lapselle annettava ruoka. Itse olen oppinut purkkia hyödyntämään niin, että reissussa ollessa puuroa puristan suoraan lusikkaan ja näin ollen pystyy lasta ruokkimaan melko haastavissa olosuhteissakin.


 Viikon käsityöt on melko vähäiset, lapaset sain hiihtoloman aikana tehtyä tytölle. Näissä ei mitään erikoista, mutta tyttö toivoi. Novitan 7 veljestä harmaa, kulutus 60 grammaa.




Tai sain mä valmiiksi toisenkin neuleen, mutta kuva siitä uupuu, joten siitä myöhemmin sitten. Buzzadorina olo on kyllä mukavaa. Tässä lyhyellä aikaa olen päässyt tutustumaan kolmeen erilaiseen ja minulle uuteen tuotteeseen aivan ilmaiseksi. Kaksi kertaa olen ollut itse buzzaamassa ja kerran minut on buzzattu. Joko sinä olet buzzador?

Ja puuroista löytyy lisäinfoa täältä.

Aurinkoista viikon alkua!

                                                                         Anne-Mari

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Villasukat ja puuroa, niistä on hyvä arki tehty

 Tarkkaavaisimmat lukijat ovatkin jo huomanneet sivulle ilmestyneen Buzzador kuvakkeen. Eli olen Buzzardor ja erittäin innossani kaikesta uudesta, mitä pääsen tämän loistavan idean myötä kokeilemaan.

 Sain jo jokin aika sitten tietää, että pääsin mukaan buzzaamaan Valion Onni-tuotteita. Tänään posti toi lahjakortin ja heti suuntasin tieni kauppaan ja valitsin (lähinnä itselleni) mieluisat vaihtoehdot. Tätä tuotetta ajattelin nyt testata meidän nuorimmaisen, Laurin kanssa. Lauri on pian 11 kk ja hyvää vauhtia tutustumassa makujen maailmaan, ihan nappi kampanja siis meille. Tässäpäs teille kuvia tältä illalta;






Testattavaksi Lauri valitsi ihan itse Onni- villjaisa puolukkapuuron. Tuote on maidoton ja lisäaineeton, sellaisenaan käyttövalmis. Mehän ei itse osteta mitään valmispuuroja kuin korkeintaan reissussa ja siksipä Lauri on aika vähän tälläisiä maistellut. Ja hyvin puolukkapuuro pojalle maistui, itse maistajaisista ei onnistunut yksikään otos, sen verran vauhdikkaita meidän ruokahetket nykyään on. Piti ihan itse myös tätä lusikallinen maistaa ja maku yllätti, ihan hyvää oli, joskin aikuisen makuun aika mieto, mutta selkeästi puolukkainen maku puurossa oli. 

Täältäpäs löydät lisäinfoa aiheesta:   http://www.valio.fi/onni.

Ja kun sain oman torkkupeittoni valmiiksi, otin puikoille villasukat ja sny-pariltani saaman langan. Ensin ajattelin, että teen pitkästä aikaa sukat varpaista aloittaen ja näin ollen saan hyödynnettyä langan mahdollisimman hyvin. En saanut kuitenkaan aloituksesta tarpeeksi napakkaa Ja kun muutaman kerran kokeilin, päätin luovuttaa ja tehdä sukat perinteisesti. Vähän mietin polvekeraitoja sun muita, mutta sitten päätin tehdä ihan perinteiset sukat ja katsoa millaiset tästä langasta tulee? Ja ihan kivasti nuo raidat muodostuivat, minua erityisesti miellyttää tuo "pilkkukerros", kiva lisä tuolla raitojen joukossa. Lanka oli ihan kivaa neuloa ja jalassakin mukavan tuntuiset. Aika hyvin sain raidat kohdilleen, vaikken niitä kovin tarkasti kohdistellut. Lankana siis Teetee Pallas, menekki 86 grammaa.


Päiväpeittoa tehdessäni kokeilin ensimmäistä kertaa langan päättelyä/jatkamista neuleen keskellä niin, että pujotin neulalla langan sen toisen langan sisään. Vähän paksumpi kohta siihen tulee, muttei pahasti häiritsevä. Langan jatkaminen palmikoimalla näyttää myös mielenkiintoisalta ja siihen täytynee paneutua jonkin toisen neuleen kanssa.

Ja ohjeen tuohon virkatun peiton malliin löysin pitkän etsimisen jälkeen kirjasta "Virkkaa kukkia, neliöitä ja reunapitsejä, 200 upeaa mallia".  Mallikuvio on nimeltään "isovihka" ja äärimmäisen helppo tehdä. Peitosta tulee tällä mallilla kivasti kaksivärinen ja niin, että molemmat peiton puolet on erilaiset. Tykkään mallista kovasti.

                                                                           Anne-Mari

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Mun ikioma torkkupeitto

Tänään sen päättelin ja koetin kuvata. Tiedossa on jälleen luvattoman huonoja otoksia, kun ei vaan illalla valo riitä. Mutta nyt haluan päätökseen tämän tekemisen ja sehän loppuu sillä, kun peiton esittelee. Tammikuun viimeisinä päivinä tämän teon aloittelin ja itselläni oli tavoite, että helmikuun lopussa olisi valmista. No ei ollut ei, sen verran tuo lasten sairastelu on vähentänyt tätä mun omaa aikaa. Mutta helmikuu kun loppui, niin loppui tekemisen kiire. Tätä peittoa kun innostuin tekemään, niin vaikeaa oli päättää, mikä on sopiva mitta peitolla? Onneksi tätä peittoa on helppo jatkaa, jos jossain vaiheessa alkaa tuntumaan liian lyhyelle. Peiton koko on noin 178x176 cm ja se on virkattu Novitan Nallesta, langan menekki  1430 grammaa. Seuraavaksi kuvapläjäys;





 Tämän tekemiseen jäi kyllä koukkuun, mukava oli tehdä ja mukana kulki vaikka loppuajasta oli kyllä melko isokokoinen matkakäsityö. Autossa kuljetin niin, että taittelin muovipussiin ja päällimmäisenä oli reuna, jossa pääteltäviä lankoja ja näin sain loppuajastakin hyvin hyödynnettyä automatkat. Vaikka minulla oli alkuperäisenä haaveena isoäidinneliöpeitto, niin tykkään kyllä kovasti tästä lopputuloksesta. Ja lämminhän tämä on, mukavasti jalkoja lämmitti jo nyt tekovaiheessa.

Minulla on lukijat lisääntyneet tosi kivasti, kiitos niistä kuuluu varmasti tunnustuksille ja sny-ringille. Kaikille kommentin jättäneille suurkiitokset, niitä kommetteja on aina ilo lukea!

                                                                             Anne-Mari