Joulu 2015

Eilen illalla näihin aikoihin päättelin ja paketoin viimeisen käsityön, minkä olin ajatellut saada valmiiksi ennen joulua.  Ja sehän oli torkkupeitto miun kummipojalle.  Hän oli äidiltään kysynyt, miksei äiti voi opetella myös virkkaamaan?  Hän kun itselleen sellaisen peiton haluaisi. Ja äiti toiveen esitti miulle.  Mitäpä sitä ei nuoren miehen toiveesta tekisi? Lempiväri oli musta ja vihreä ja niistä sitten syntyi tälläinen. Pienehkö peitto on, nalle lankaa kului vai  786 grammaa. Koko on n. 160*120.

Tänään aamulla mua odotti ihana yllätys, kun verhon avasin. Maa oli valkeana ja kyllä sillä on niin iso merkitys ainakin miulle. Lasten kanssa ulkoiltiin  pitkä tovi ja SaiPa lapset tehdä toivomansa lumiukon

Tänään sain jouluruokia tehdessä vielä valmiiksi kahdet sukat, vaan ne on nyt joulu rauhan ajan pingottumassa ja niistä kuuluu sitten arjen tullen lisää. 

Kiitos kaikille blogissani vierailleille 

Ja

Oikein tunnelmallista ja rauhaisaa Joulua!

Anne-Mari

Keskeneräisten töiden ilo

Kylläpä tuntuu hyvältä, kun päätti keksittyä keskeneräisiä töitä tekemään valmiiksi, eikä aina vaan uutta aloittamaan. Parit sukat valmistui ja pukinkonttiin päätyvät myös nämä. Mallit on jo moneen kertaan nähtyjä vaan näin mä aina teen, kun jostain innostun. Ensimmäisenä jämälankasukat, vesa-sukkalangasta ja langan pätkistä. Mie tykkään tuollaisesta vähän karkeammasta sukkalangasta. Lankaa näihin kului 107 grammaa.

Ja sitten hyvälle ystävälle vielä yhdet kätyrit,  nämä kokoa 38. Lankana seitsemän veljestä ja silmissä nalle. Lankaa kului 144 grammaa.

Vielä olisi yksi työ saatava valmiiksi ennen aattona ja valmistuu kyllä.  Lankojen päättelyä odottaa vaan kun mitään ei voi tehdä lasten hereillä olleessa.  Joulun pyhinä koetan sitten jatkaa näitä keskeneräisiä töitä, jos saisi jotain vielä valmiiksi ennen vuoden vaihdetta.

Kiitos käynnistä ja kommenteista 💗

Anne-Mari

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Eikä himoneulojan lapsilla sukkia. Omat muksut on kärttäneet itselleen kätyri-sukkia kesästä lähtien ja onhan sellaiset ollut työn alla. Jotkut jutut vain odotuttavat sitä inspiraatiota.  Kuten nämä kätyrit.  Vaan eilen yövuoron jälkeen päätin höllätä ja jättää parit sukat neulomatta pukin konttiin ja tehdä silläkin aikaa noita keskeneräisiä pois. Ja illalla valmistui kolmet kätyrit. Tässä kahdet, aikalailla ikionnellisten poikien jaloissa. Toiset kokoa 27-28 ja toiset n. 33-34. Keltainen ja sininen on seiska veikkaa ja silmät nallelankaa. Lankaa kului sukkiin 81 ja 75 grammaa.

 

Keskimmäisessä kuvassa on molemmat pojat yhdessä.

 Enää kolme yötä jouluun... 

Kiitos käynnistä ja kommenteista ♡

Anne-Mari

Yhdet sukat joulupakettiin

Tänään sain pääteltyä yhdet jämälankasukat, jotka ovat pukin konttiin menossa.  Koko on n. 41 ja lankana vesa-sukkalanka ja sekalaiset jämälangat. Lankaa kului 117 grammaa.

 

Vielä on muutama yö jouluun ja nyt ainakin Kuopiossa on saatu nauttia talvisista keleistä muutaman päivän ajan.

 Kiitos kun kävit, kommentit aina ilahduttaa!

Anne-Mari

Joulukuun touhuja

Tänäänaamulla käytin kissavanhusta eläinlääkärillä ja samalla reissulla hain syksyn viimeisen sny-paketin. Jotenkin olo on tosi haikea,  yksinäisenä ihmisenä ei ole jouluksikaan pakettia tulossa, ja tämä paketti oli siis vuoden viimeinen ylläripaketti. Parini Jaana  oli pakettiin laittanut louhittaren luolan Väinämöinen sport lankaa joka on kyllä sellaista lankaa, mitä en varmaan itse koskaan raaskisi ostaa. Nyt vain koetan miettiä, mitä siitä tekisin,  jotta oikeuksiina pääsisi? Mukana oli myös muumimarmelaadia,  jota koetan varjella tuonne joulu viikon vapaille sekä hauska joulukoriste, jonka parini itse tehnyt. Jaanalle haluan lähettää isot kiitokset  syksyn paketeista,  Olet onnistunut miut yllättämään joka kuukausi ja totta tosiaan,  haikein mielin lopettelen syksyn kierrosta.

Jouluun on enää aikaa viikko ja pahasti on tällä muorilla joululahjaneulomukset. Blogin päivittäminen meinaa unohtua, vaikka jotain pientä täällä aina tulee touhuttua. Viime viikonloppuna lasten kanssa touhuttiin tehdä joulukortteja ja pipareita. Tuunattiin me myös pari lasipurkkia ja ne mä lähetin omalle sny-parilleni. Tekeleet uskallan täällä nyt julkaista, kun on paljastuspakettikin postitettu. 

Ja vaikka kaikki on huiskin haiskin, on mieli hyvä. Ennen joulua on enää kaksi päivävuoroa ja kaksi yövuoroa, sitten on aika hetki levähtää. Ja jouluun on vielä monta hyvää neulehetkeä jäljellä, joten neulomisiin!

Kiitos kun kävit!

Anne-Mari

Tahti kiihtyy vaikka hidastaa pitäisi

Olen mie kyllä tollojem tollo. Miten sitä ei voi ennakoida tulevia jouluneulomuksia, niin ei tarvitsisi puikot kolisten kilkutelle menemään kaiket yöt? Ensi vuonna koetan hoitaa homman paremmin ja jo alkuvuodesta pyhittää aikaa kaikille lahjaneulomuksille. Tänä vuonna olen ollut jotenkin erityisen herkkä stressautumaan kaikista keskeneräisistä töistä, niitä tuntuu riittävän eikä mikään ikinä valmistu. Tänään vielä sipulinkuoria etsiessäni löysin yhden korin, mihin olen jo kauan aikaa sitten jääneet keskeneräiset työt kasannut. Niitä katselin ja vähän valikoin mitä haluan valmiiksi tehdä ja mitkä on jo ennättäneet menettää hohtonsa, lopullisen tuomion annan noille joulun jälkeen, kunhan näistä lahjomuksista taas selviäisin. Vaan hirmuisesta stressistä huolimatta nyt jotain sain esiteltäväksi asti, torkkupeitto, jonka äidilleni paketoin. Tähän peittoon kasautuu paljon ajatuksia ja tunteita, valitettavasti ei kylläkään kovin paljon niitä mukavia ja iloisia. Äitini väsyi miun eroprosessin aikaan ja välit on olleet tosi huonot nyt jo pari vuotta.Äitini ei oikein jaksa levottomia lapsiani.  Hän myös syyttää minua hylkäämisestä ja mie ajattelen asiaa ehkä hieman toisinpäin. Vaan peiton ajattelin virkata ja sitä tehdessäni oli paljon hyvää aikaa ajatella asiaa ja jotenkin viedä prosessia eteenpäin. Ja nyt peiton valmistuttua on aika päästää siitäkin pelkopeikosta irti, jokainen tekee omat valinnat ja elää niiden mukaan. Toista ei voi väkisellä miellyttää. On se myös minun tapa näyttää, että kuitenkin välitän...oli tilanne mikä oli. Peitto on virkattu 7 veljestä langasta ja lankaa kului 1169 grammaa. Peitolla on kokoa n. 120*160 cm.

Toisena valmistuneena on sitten jo kolmas apupupu. Vanhin poikani Paavo on myös toivonut apupupua itselleen, ja olihan sellainen tehtävä. Lankana 7 veljestä ja kaulaliinassa ticoticon jämä. Lankaa kului n. 60 grammaa.

Apupupun mukana haluan lähettää teille kaikille lukijoilleni ja myös satunnaisille vierailijoille rauhaisaa ja rentouttavaa joulunalusaikaa. Kaiken touhun ja tohinan keskellä on hyvä vaikke edes hetkeksi pysähtyä ja hiljentyä kuuntelemaan omaa sisintään.

                                                                  Anne-Mari

Toinen apupupu

Tyttäreni ihastui pikkuveljen apupupuun ja on toivonut sellaista itselleen edellisen valmistumisesta saakka. Pari päivää sitten sain kaikkien keskeneräisten joukosta viimeisteltyä tyttören apupupun. Lankana 7 veljestä ja sitähän kului n, 60 grammaa. Tytär oli ikionnellinen. Ja niin miekin, Jotenkin stressaavaa, kun on taas jäänyt kaikki jouluneuleet viimetippaan ja keskeneräisiä on ihan liiaksi asti korissa. Tietokoneiden kanssa on myös ollut hankaluuksia, päivitti jonkun päivityksen ja käyntiin saaminen on ollut työlästä. Tänään sain vihdoin toisen koneen auki ja pitää pieni päivitys tännekin tehdä.

Kaikesta kiireestä huolimatta, toivottelen kaikille kävijöille ja lukijoille nautinnollista joulunodotusta!

Kiitos kun kävit!

Anne-Mari