Joulu yllättää taas

Toiset yllättyvät talven tulosta tai liukkaiden kelien lähinnä kai? Mä olen taas siinä tilanteessa, että täytyy todeta, joulu on ihan just ja osa lahjoista vielä neulomatta. Miten mä onnistunkin tässä vuosi toisensa jälkeen? Viime vuonna ei mennyt kuin niin hilkulle, että aattona varmaan viimeisiä päättelin, ennättääköhän tämä vuonna viimeiset edes valmiiksi?

Vaan yllättipä sny-parini miut myös, hän onkin Susanna maalta-nimimerkin takaa kirjoitteleva ja blogaava äiti-immeinen blogista käsityöpäiväkirjani. Aivan ihanan joulukuun paketin hain perjantaina vaan vasta nyt ennätän sen kuvaamaan ja julkaisemaan.

Paketissa oli aivan ihanan väristä SOFIE-lankaa ja ohje kauniisiin sukkiin, lapasiin ja pantaan. Vaikken mä kirjoneuletta hallitse, niin näitä mä aion ehdottomasti kokeilla neuloa, ainakin lapaset ja sukat tahtoisin itselleni saada. Mukana oli myös kaunis, virkattu lumihiutale/kuusenkoriste sekä cappuccino-juomajauhetta. Nyt jäin miettimään, oliko tässä jotain muutakin, kirjeen ja käyntikortin lisäksi, miulla kun nuo apulaiset on vähintään yhtä innokkaita kuin mie...

Vallan ihana paketti ja koko syksy. Miten mie olen ennen tullut toimeen ilman sny-kierrosta. Tämä on se miun juttu ja vain miun, kerrankin mie saan jotain ihan itselleni. Suurkiitokset tämän kertaiselle parilleni, olet onnistunut minulla haastetta pukkaamaan koko kevääksi, toivottavasti jotain saan valmiiksi ja julkaistua, kunhan tässä joulukiireet saan alta pois hoidettua. Nämä asusteet, se huivi ja ne pöllötossut on tuossa to-do listan kärkipäässä, kunhan mie ensin selätän tuon kirjoneule-peikon. Haikein mielin tätä postausta tekee, nyt on taas yksi ovi sulkeutumassa kiini. Vaan kiitos kyläilykutsusta, saattaapa olla että sinne joskus etsiydytään :)

Ja se joulukiirus. Se se yllättää aina vaan. Tänä vuonna haasteeksi muodostui kummipoikani lahja, sukat ja lapaset. Viime vuonna tein käärmesukat ja monet perussukat olen hänelle tehnyt. Teini-ikäinen poika on, joten halusin jotain tosi-kivaa neuloa. Pääkallosukat valikoitui työalle ja kahteen kertaan neuloin varren pääkallot ja kun toisen kerran jälkeen sisäinen laadunvalvojani oli tyytymätön, purin aloituksen ja päätin mököttäen tehdä tavalliset, musta-valkoiset polvisukat. Ja niitä tikuttelin vaan ei oikein kulkenut, kokoajan mielessä oli, että tahtoisin jotain muuta neuloa...kunnes nyt reissussa käydessäni keksin kivan mallin, jonka muista nähneeni facebookin villasukkaryhmässä. Tänään sitten pistin uudelleen sukat puikoille ja päätin kiriä kiireaikaa kiinni neulomalla kaksi sukkaa kerralla. Edellisestä kerrasta onkin aikaa, joten jännittää miten mamman käy, ennättääkö sukat ja lapaset ajoissa valmiiksi, onhan tässä vielä reilu viikko aikaa?



Ja siitä reissusta. Mie kävin pikaisesti lasten kanssa kotkassa ja kouvolassa, perikunnan asioita hoitamassa ja olin kuullut, jotta siellä on Novitan tehtaanmyymälä...arvatkaa pitikö koukata sitä kautta? Mitään piristävää väri-iloittelua tähän pimeään syksyyn en saanut aikaan, vaan mustaa ja valkoista 7 veikkaa sekä harmaata kotiväkeä piti ihan pussitolkulla hamstrata. Plus pikkuhipleet lasten toiveesta.
 

                                  Tunnelmallista Joulunodotusta !


                                                     Anne-Mari