Isoäidinneliöt

Pitkään ja hartaasti on tätä virkkuuta tehty. Muistikuvieni mukaan aloitin tämän virkkaamisen 11.4.2013 , Laurin 1-vuotispäivänä. Ja melkein päivälleen 3 kk tätä tein, vaikka alunperin ajattelin nopeammin valmistuvaksi. Toukokuussa lämpötila kohosi ja kesä tuli, joten ei ollut torkkupeitto kiinnostuksen kohteena suurin. Pikkuhiljaa tätä kuitenkin tein, koska mielessä kaihersi jotekin ikävästi iso keskeneräinen työ eikä oikein mitään muut käsityö tuntunut miltään, koska tämä oli kesken. Parina edellisenä iltana on ollut sen verran viileät illat, että on tehnyt mieli lämmikettä jaloille ja tein peiton valmiiksi. Suunnitelman mukaan peittoon piti tulla virkattu nirkkoreunus, muttei se onnistunut nätisti, joten virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita ja sitten tuollaisen simpukkareunan. Isompikin peitto olisi saanut olla, mutta mahtuu tämän alle tälläinen lyhyempi mamma makaamaan. Painoa peitolla on 1412 grammaa ja se on virkattu Laurin villalangasta (ruskea, punainen, harmaa ja beige) sekä erivärisistä 7 veljestä langoista. Paloja on 121 kpl.

                                           Ei tarvitse varmaan erikseen sanoa, että tykkään.

                                                                      Anne-Mari

Viimeinen pari uunista ulos...

Tai tässä tapauksessa lähinnä voisi sanoa, että ensimmäinen pari valmiina uuniin. Tuli vain pari ja uuni -sanoista mieleen lapsuuden suosikkileikki, jota nykylapset eivät enää taida edes leikkiä? Eilen valmistui miun ensimmäinen patalappupari...jee, eikähän tuohon mennytkään kuin lähes 35 vuotta. Nyt voisi toiveikas olla, että kun on saatu ns. solmun pää auki, niin jospa niitä pystyisi jatkossakin silloin tällöin tekemään. Näissä lappusissa lankana suomalaisen sukkalangan ja 7 veljeksen jämiä, kulutus 109 grammaa. Mietin, että mikähän lanka olisi kaikkein parasta patalappuihin?

Kuvassa alempi lappu näyttää siltä, että siinä olisi jokin kulma vaikkein näin ole. Lienee syntynyt siitä, kun ventytin lapun suoraksi, kun en jaksanut alkaa silitysrautaa kaivamaan esiin. Molemmat laput on kyllä suorareunaiset. Takakappaleet on tehty vain pylväitä virkaten, joten ei niistä kuvaa kehdannut ottaa.

Nyt olisi vielä ne kahdet sukat kesken, ennen kuin pääsen lappusen kimppuun, vielä ainakin on hirmuinen polte päästä virkkuukoukun kimppuun.

Kiitos kommentin jättäneille, niitä on aina ilo lukea :)

                                                                  Anne-Mari