maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi 2012

 Ei valmistunut tänään enää käsitöitä enkä niitä oikeastaan ennättänyt niitä tekemään, lumitöitä tehdessä meni aamupäivä ja ilta meni lasten kanssa vuotta vaihtaen. Kuluneen vuoden aikana tein yhtä sun toista ja suurin osa tekeleistäni jäi unohduksiin vuodatuksen blogin katoamisen myötä. Tokihan kuvat minulla on koneella, mutta en osaa niitä tänne järkevästi laittaa, joten olkoot. Lankaa kulutin vuoden aikana 9797 grammaa ja kyllähän minua hieman harmittaa, kun en edelleen yltänyt tuohon kymppitonnin tavoitteeseen, 806 grammaa enemmän kulutin kuin edellisenä vuotena. Nyt en ole enää edes pitänyt kirjaa ostamistani langoista, mutta lankavaraston pullistelusta päättelen, ettei se ainakaan ole pienentynyt. Ehkäpä nyt vuonna 2013 on sen aikan. Minulla onkin tulevana vuotena taas minimaalinen tulotaso, joten se ainakin pitäisi houkutella kaivelemaan omaa varastoa. 73 kappaletta tein käsitöitä vuoden aikana, joten keskimäärin 134 grammaa oli kulutus. Tässäpäs alla joitakin poimintoja tämän vuoden käsitöistä:







Mitään suunnitelmia en tulevalle vuodelle tee. Edellisen vuoden suunnitelmista poimin ainakin ne pepunlämmittimet pulkkaan tai potkukelkkaan, ne teen tänä vuonna ja edelleen mä haveilen, että jos vaikka tänä vuonna olisi aikaa ja intoa opetella tekemään itselleni jokin iso, kaunis huivi. Muuta en nyt itselleni lupaa tai haasta. Teen mitä teen ja tietysti toivon monia, ihania kokemuksia käsitöiden parissa. Ja kiitos, teille jokaiselle viidelle lukijalleni sekä muille pyörähtäjille, jättäkäähän kommetteka käydessänne - niitä on aina ilo lukea.

Oikein ihanaa ja rauhaisaa, uutta alkavaa vuotta 2013!


Anne-Mari

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Vuoden vika vai tokavika?


Otsikkoa miettiessäni tupsahti ruutuun tuo sana vika/tokavika. Ja vaikka korjasin sen useampaan kertaan muotoon viimeinen/toiseksi viimeinen, niin kummasti se taas noin kääntyi, hassua. Ja otsikkohan siis tietenkin tulee siitä, etten nyt tiedä esittelenkö tässä nyt jo tämän vuoden viimeisen käsityöni vai onko sen aika vasta huomenna? Olipa niin tai näin, niin ihana, vaikkakin aika raskas vuosi alkaa olla loppumaisillaan ja kuten tavallista, olen jotenkin surumielinen näin vuoden viimeisinä päivinä. En tiedä mikä minua aina vuoden vaihteessa niin surettaa? Kai se on se, kun tapaa mennyttä miettimään ja kasaan laittamaan ajatuksia, jotta voi uuden vuoden aloittaa puhtain aatoksin? Kaksi asiaa nousee tästä vuodesta ensimmäisenä mieleen ja ensimmäisenä tietenkin helmikuinen isäni poismeno, se suru puskee vieläkin esiin ja usein aika yllättävissä paikoissa. Kuolemassahan ei minulle mitään ihmeellistä ole, työni puolesta se on tullut selkeäksi osaksi elämää, mutta kun sen luopumisen joutuu ensimmäisen kerran tekemään läheisistään, niin kyllähän se koskettaa. Huhtikuu näytti taas sen elämän iloisen puolen, kun perheemme täydentyi suloisella pojan viikarilla. Siitä lähtien elämä onkin ollut taas melko elämänmakuista, melko vähäunista ja työntäyteistä. Talon laajennuksesta en nyt taida sanoa mitään,vaikka sekin on suurta roolia näytellyt tämä vuonna. Mutta joo, siihen käsityöhön. Kyjyt kun ei valmistuneet ajallaan, niin nythän niillä ei ole niin kiirus, ettei ehtisi välissä jotain muuta pientä tehdä. Tyttö on jo jonkin aikaa toivonut itselleen tuubihuivia ja kaipasin tässä jouluna ja välipäivinä jotain superhelppoa tekemistä, niin mikäs sen helpompaa. Tuubi ja pipo on neulottu Novitan silmusta ja rose mohairista kympin ja kasin puikoilla. Langanmenekki 152 grammaa. Tälläisen setin voisin tehdä itsellenikin, eri värisenä vain.


Kyjyistä kaksi jäi kesken, neulottu jakku/liivi ja ne yhdet sukat. Pikkaisen olen molempia ennättänyt tekemään ja toivon, että huomenissa saisin vielä toisen julkaistua. Mutta jos en sitä julkaise huomenna, niin sitten ensi vuonna siis. 

Mä olen tänään lasten kanssa liikenteessä potkukelkalla ja voi mahdoton miten hyvän mielen siitä sai, pitäisi useamminen jättää arkipuuhat vähemmälle ja keskittyä lasten kanssa nauttimaan ulkoilun riemusta.

Anne-Mari


 

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Aaton aattona 2012

Tänään on Jouluaaton aatto ja nyt luovtutan, kyjyt ei valmistu vaikka ihmeitä tapahtuisi. Oikeastaan ei kyllä edes harmita, vaikka aika pitkään uskoin, että kaikki valmistuu ajoissa. Nyt kuitenkin joulukiireet ja lasten sairastelut on tuoneet muuta sisältöä päiviin, niin ei ole ehtinyt eikä jaksanut tarpeeksi tikutella. Kesken siis jäi kaksi työtä, polvekeraitasukat ja neuleliivi. Sukat on pahasti vaiheessa, toinen sukka vain vähän aloitettuna ja neuleliivin sain yläosan kaarrookeeseen asti. Nämä kyllä valmistuvat tämän vuoden puolella ja kyjyyn olen ihan tyytyväinen tänäkin vuonna, vaikken maaliin päässyt. Paljon kivoja töitä tuli tehtyä ja tähän keskenjääneeseen liiviin innostuin harjoittelemaan kirjoneuletta ja sehän on ihan koukuttavaa puuhaa. Tosin helppoja nuo minun kuviot on, mutta kuvioita kuitenkin. Mutta niistä sitten lisää joskus. Mitään kyjyraporttiakaan en nyt kehtaa alkaa raapustamaan, on tässä näitä jouluvalmistelujakin vielä sen verran tekemättä. Ukko on iltavuorossa ja mä olen tänä vuona innostunut tekemään kaikki jouluruuat itse, ihan alkusta alkaen ja parhaillaan on kinkku uunissa paistumassa. Pian pääsen kuorruttamaan sitä ja sitten vähän maistelemaan. Tänään on lasten kanssa tehtailtu minun lapsuudesta tuttuja herkkuja - riisisuklaata. Joten tässäpäs muutama kuva medän Jouluvalmisteluista.







Huomenna on minulla enemmän vapaata kuin koko tällä viikolla, mies on kotona ja saa kyllä huolehtia ruokahuollosta, kaikkihan on jo valmiina. Minä aion kaiken vapaa-ajan vain olla. Ja ehkäpä vähän kutoa, sohvalla kuitenkin aion päivääni viettää. Epäilen, että joku muksukin saattaa viereen välillä eksyä. Tämänpäivän valmisteluja on sävyttänyt yläjärveltä kantautunut suru-uutinen. Vaikken  Arttua tai hänen perhettään tuntenut, tunnen suurta mielipahaa heidän vuokseen. Kenenkään ei pitäisi joutua vastaavaa kokemaan. Osanottoni Artun lähipiirille.

Näihin kuviin, tähän Jouluiseen tunnelmaan jätän blogini hetkeksi ja keskityn Joulun viettoon perheeni parissa. Oikein hyvää, rauhallista ja onnellista Joulua teille jokaiselle.

Anne-Mari


 

perjantai 21. joulukuuta 2012

Kiitoksen aika

Eilen posti toi minulle kirjekuoren. Lähettäjää en nimestä tunnistanut enkä äkkiä keksinyt mitä sisältö mahtoi olla. Näin joulun alla posti on kiikuttanut kotiini useammankin pulskan kuoren ja tätä käsissä pyöritellessäni mietin, mitä olen nyt mahtanut tilata? No kun hieman kuorta raotin, pääsi suustani ihastunut AHAA-huudahdus. Ja voi mahdotonta, miten sitä voi aikuinen ihminen olla ilahtunut ja onnellinen. Nyt te varmaan mietitte, mitä minä sieltä kuoresta löysin? No minäpäs näytän:

 Kuva on hirvittävän surkea, mutta niin innoissani sitä kuvasin, että sain jonkun oudon asetuksen kameraani ja tälläisiä hieman epätarkkoja otoksia vain sain aikaiseksi. Mutta pakettihan on Silmukat ristissä-blogin Kirsiltä, suurkiitokset sinulla paketistasi. Ja tämän paketin sain, koska osallistuin hänen blogissa olleeseen Anna hyvän kiertää-haasteeseen jo entisen blogini aikaan. Mä olisin ollut hurjan tyytyväinen vaikka tuohon minikokoiseen villasukka-avaimenperään, mutta sen lisäksi paketista löytyivät kauniit ja täydellisen sopivat villasukat, teepusseja, suklaata ja kortti. Sukat vetäisen jalkaani jouluaattona, joulsuaunan jälkeen ja suklaan nautin sen jälkeen, kun saan aattona lapset nukkumaan. Mahdottoman ihana yllätys, olen aivan sanatonna. Tässä vielä kuva sukista erikseen, ne on oikeasti niin sopivat kuin vain olla voi. Ja niin kauniit!
 Kyjyily aika alkaa olla loppumassa ja minulla on kaksi kyjyä vielä ihan vaiheessa. Tähän asti olen ollut siinä uskossa, että saan ne valmiiksi. Nyt taitaa olla paras myöntää itselle, että yön tunnitkaan ei riitä ja nämä ei valmistu ajoissa. Jotenkin minusta tuntuu, että tässä viikonloppuna on jotain muutakin puuhaa, liittyen tulevaan maanantaipäivään. Ja mieskin on molemmat päivät iltavuoroissa, siksikin oma aika on vähissä. Mutta teen minkä ehdin ja loput sitten joskus. Tässä vielä kuva näistä kahdesta viimeisestä keskeneräisestä kyjystä;



Ulkona paukkuu pakkanen ja meikäläinen tykkää, kun on lunta ja valoisaa. Kerrankin ei immeisten tarvitse jännittää saadaanko me valkea joulu vai ei?

Anne-MAri

perjantai 14. joulukuuta 2012

Liehukehelmainen tunika

Juhuu, täällähän kyjyt etenee. Tänään sain viimeisteltyä jälleen yhden kyjytyön, aloituksen numero 11 eli liehukehelmainen tunika. Ohje tähän löytyy Novitan lehdestä kevät 2010. Helppo ja nopea tehdä, nuo liehukkeet näyttää jotenkin vähän tönköiltä, mutta muuten kyllä tykkään. Väri on minun ja tätä tulee varmasti käytettyä, on riittävän simppeli minulle. Lankana Novitan Luxus Wave, menekki 465 grammaa. Tämänhän minä aloitin ensin ihan toisella langalla, mutta se ei toiminut ja täytyy kyllä sanoa, että tässä lanka toimii ja on kaunis. Langan ostin Kuopiosta Terveyskauppa Alexista. Siellä sainkin hyvää palvelua ja ostaessani viimeiset kymmenen täyttä kerää tätä lankaa sain kaupan päälle neljä vyötteetöntä kerää ja niistä haaveilen nyt tekeväsni joskus huivin. Mutta nyt se tunika:







Hienoisia kauhunhetkiä koin iltapäivällä kun aloitin etsimään sitä viimeistä isoa kyjytyötä ja en löytänyt sitä mistään. Kaivelin kaikki lankakorini ja -koppani, ne lukuisat pussukat ja ihan kaikki mahdolliset paikat. Hetken jo mietin, että aloitan uudesta kerästä uusilla puikolla alun, helpommalla niin pääsee. Mutta sitten se pisti silmään, kori siellä minun mankelipöydän alla ja siellähän se aloitus oli. Vielä se jakku ja yhdet sukat on tekemättä. Kyllähän mä ne ehdin tekemään reilussa viikossa, ihan helposti.

Anne-Mari

torstai 13. joulukuuta 2012

Tavalliset tossut vain

Pitkästä aikaa kyjytyöt kiinnostivat sen verran, että paria neuletta päätin edistää. Liehukehelmatunika on pingotettuna ja odottamassa kuivumista ja kasausta. Ehkä valmis lähipäivinä. Sitä odotellessa ja ainaisena viluvarpaana päätin kaivaa kyjykorin pohjalta sen ikävimmän työn - mustasta Novitan Tennesee langasta joskus muinoin aloitetut tossut. Tossut olivat eilen ihan alkutekijöissä, muutava kerros vain tehtynä ja minulla ei ollut harmainta haisua, miten työ etenisi. Pian ohje kuitenkin avautui ja tajusin neulovani tossua pohjasta ylöspäin. Päättelyyn asti minulla oli se fiilis, että näistä voisi tulla uusi lempparimalli tossuihin, mutta sitten se tuli jälleen. Se täydellinen ohjeenlukutaidottomuus. Jalkapohjaan olisi pitänyt osata tehdä ommel, niin että kantapäähän tulee Y-kirjaimen mallinen kuvio, mutta ei se vaan mun jalkaan istunut, ei vaikka koetin lyhyempää ja pidempää mallia. Joten pohja on vain tylsästi ommeltu kiinni ja nyt se istuu minun lättänäjalkaan. Ja ainakin tämän yhden illan käyttökokemuksen perusteella pysyy ihan hyvin jalassa. Vaikka kyllä tämä lanka on ihan liian kylmä minun viluvarpaille, ehkäpä nämä onkin minun uudet lempikesätossut. Ohjehan löytyy Kesä 2011 lehdestä tai Novitan nettisivuilta nimellä Neulotut tossut.






Lankana on Novitan tennesee kaksinkertaisena, kulutus 117 grammaa. Kuvassa toinen tossukin jotenkin hassusti vinossa, ei vaan ollut kovin helppo tehtävä kuvata mustia tossuja omissa jaloissa tällä valomäärällä, varmaan ollut jalatkin hassusti vinksallaan, jotta kameran kanssa saa edes jonkinlaisen otoksen taltioitua.

Ja vielä olisi kolme kyjytyötä kesken. Yksi odottaa kasausta, joten se valmistunee ajoissa. Ja ne kaksi on vielä ihan alkutekijöissä, jakkukin vasta silmukat luotuna. Lienenkö ainoa, jolta on näin pahasti hommat kesken?

Anne-Mari

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

9.12.2012

Marraskuun loppupuolella valmistui puikoilta kummipojalle aiottu villatakki. On nyt jäänyt odottelemaan kiinnityssysteemin hankintaa ja sitä loppuun tekoa. Tänään sain sitten ommeltua kiinni viimeisen ommeltavan nepparin ja takkia tarjottelin kummipojalle. Totesi, että kiitos ei kiinnosta. Jaahas, no ei väkisellä sanoin minä. Kyllä aika takin kauppaa ja siitäpä siskoni heti kiinnostui, takki olisi hänelle sopiva ja väreistäkin tykkäisi. Jätin nyt kuitenkin takin vielä tänne odottamaan, kuulostelemaan mihin kotiin kotiutuisi. Iltapäivällä kummipoikakin sitten jo kyseli, josko takin sais? Olisi kelvannut, kun ulos piti lämmintä saada. Mutta jäi nyt silti tuohon tuolin selkänojalle, jotta varmasti pääsee sellaiseen kotiin, missä pääsee käyttöön. Lankana Novitan 7 veljestä, musta, oranssi ja vihreä, menekki 615 grammaa.


Minun mummoni asuu palvelutalossa, koska on menettänyt toisen jalkansa ja tarvitsee apua päivittäin. Amputoitua jalkaa välillä palelee ja siksipä neuloin äitini toiveesta mummolle jalanlämmittimen. Toimii hätätilanteessa vaikka pipona :)







Tässä minulla on uusi lankatuttavuus, Laurin villalanka. Kaupassa kun lankaa hypistelin, se tuntui mukavan pehmoiselta ja lämpimältä, ajattelin sen olevan hyvä vaihtoehto tykkäämilleni Novitan peruslangoille seiskaveikalle ja nallelle. Lanka on 75 % villaa ja 25 % polyamidia. Mutta voi surku sentään, en laisinkaan tykännyt neuloa lankaa. Jotenkin se hajosi heti pieniin säikeisiin ja oli niin vaikeasti neulottavaa, en tykännyt kyllä ollenkaan. Lankaa kului vaivaiset 66 grammaa ja varastoon jäi ihan liikaa.

Ja missähän on minun kyjytöiden tekijä...huhuu?

Nimipäiväonnitteluista kiitos :)

Anne-Mari

torstai 6. joulukuuta 2012

Villasukat vs. kyjytyöt

No joo, kyjytyöt vaan pyörii korissa eikä mikään valmistu. Ei edes pahemmine etene. Neljä kyjyä vielä pahasti kesken. Sisko sitten soitti ja kyseli ystävälleen lahjaksi villasukkia. Yhdet uudet kaivoin valmistuneista kyjytöistä ja toiset ehdokkaat päätin tehdä, enemmän "tyttö"väriset. Lankana suomalainen sukkalanka ja Novitan punasävyinen nostalgia. Langanmenekki yhteensä 138 grammaa ja koko on noin 39.





Oikein ihanaa ja tunnelmallista Itsenäisyyspäivää teille jokaiselle!

Anne-Mari

lauantai 1. joulukuuta 2012

Kyjyraportti

Kyjyilyssä alkoi viimeinen kuukausi tai vajaahan tämä on. Oma tilanne on se, että vielä neljä aloitusta on melkolailla alkutekijöissä ja pari niistä on isoja. Keskeneräisinä on siis neulottu liivi, liehukehelmainen tunika, neulotut tossut ja polvekeraitasukat - ainakin nämä muistan nähneeni keskeneräisten joukossa. Valmiina puolestaan on 16 työtä, seuraavaksi kuva niistä


                                        Kuvissa on ylhäältä vasemmalta järjestyksessä kyjyt;

                                                    - Olgasukat 7 veljestä langasta
                                                    - Tunika tytölle Miami-langasta
                                                    - Tunika itselleni Miami-langasta
                                                    - Olgasukat 7 veljestä langasta
                                                    - Tytön kesähattu
                                                    - Kotitossu itselleni
                                                    - pitkät villasukat Bib fabelista
                                                    - Slipoveri purolangasta
                                                    - Tytölle poncho Novitan santorinista
                                                    - tunika isoveljestä itselle
                                                    - bambuiset tiskirätit
                                                    - tunika purolangasta
                                                    - jämälankalapaset
                                                    - jämälankasukat
                                                    - virkattu satulansuojus nallelangasta
                                                    - pyöreäreunainen jakku 7 veljestä langasta

Yhtään en ole varma saanko kaikki aloitetut kyjyt ajoissa valmiiksi, kaikenlaista muuta kiinnostavaa tekemistä tuntuu olevan kokoajan. Yritän kuitenkin, vielä on reilut 23 vuorokautta aikaa saada valmiiksi n työtä, ei paha laisinkaan.

Kiitokset jälleen kommenteista, vaikealta tämä edelleen tuntuu. Tänäänkin tein valtavasti töitä, että sain tuotua tuon kuvakollaasin tänne ja vieläkään en ole löytänyt sitä tietoa, missä näkyy kuvien tallennustila. Ja sitä olen miettinyt, voiko tänne tehdä jonkinlaisen kansion noille vanhoille töille? Vuodatus ilmoitteli uusista, tulossa olevista parannuksista, mutta ainakaan vielä en pysty edes löytämään sitä vanhaa blogiani. 

Ihanaa, kun on jo joulukuu :)

Anne-Mari





                         

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Harmaa vastaisku syksyn pimeyttä vastaan

Eilen illalla valmistui kyjyaloitus numero 2 eli pyöreäreunainen jakku. Tämän aloitin tekemään jo heti juhannuksena,  takakappaleen neuloin jo heinäkuun alussa pitkällä automatkalla, kun saatoimme isämme tuhkan hänen toivomaan paikkaan. Sen jälkeen neule oli pitkän aikaa korissa, koska se yhdistyi jotenkin niin kovasti siihen suruun. Mutta nyt syksyn pimeinä ja viileinä iltoina se on kutsunut minua luokseen monena iltana ja valmistui, vaikka ihan muuta piti neuloa. Viimeisenä neuloin etukappaleen kaarrokkeen ja sen noin 9300 silmukkaa neulottuna 202n jousinneuletta oli melkoisen puuduttavaa eikä merkittävää edistymistä tullut vaikka muutamana yönä liki kahteen asti venytin neulomisaikaa. Mutta ai että mä tykkään lopputuloksesta, tämä on niin minun neule. Helppo laittaa päälle ja pois, eikä mitään turhaa. Minä kun harvoin edes neuletta pidän kiinni. Voisin harkita toisen samanlaisen, erivärisen tekoa, jos vain olisi himpun mielenkiintoisempi neuloa. Sileää ja joustinneuletta. Ehkäpä sitten joskus. Ohje löytyy Novitan sivuilta nimellä Naisen pyöreäreunainen jakku. Lankana tummanharmaa 7 veljestä ja sitä kului 579 grammaa. Kerroinko jo, että tästä neuleesta mä tykkään. Kuvat on luvattoman huonoja, pahoittelen. Vinossa ja vinksallaan, mutta ei mahda nyt mitään. Kun ei ole valoa eikä kunnon kuvaajaa.




Kiitos edellisistä kommenteista, kyllähän mä tätä harrastusta jatkan. Mutta kyllä harmittaa, kun kaikki omat muistiinpanot katosivat vuodatuksen kaatumisen myötä.

Anne-Mari

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Pojalle pipo

Perjantaina sain käsiini uuden Novitan Joululehden. Sieltä yksi ohjeista oli yli muiden, angry birds pipo meidän 4-vuotiaalle angyräfanille. Lankaa ostamaan ja kaikki muut työt syrjään. Itse en ole lopputulekseen mitenkään erityisen tyytyväinen, kummallisen vinkura tuli tipun naamasta. Mutta 4-vee tykkäsi ja se on pääasia. Lankana Novitan 7 veljestä punainen, vaaleanruskea, musta ja keltainen, valkoinen on jotain muuta jämälankaa. Langan menekki 87 grammaa.


Hauskahan tätä oli tehdä ja varmaan pitää tehdä uudestaan, joskus. Nyt on kuitenkin aika tarttua muihin keskeneräisiin töihin, kyjytöitäkin on kesken vaikka millä mitalla.

Blogin pito on ollut suuren kysymysmerkin alla tuon vuodatuksen kaatumisen vuoksi. Aloitin kuitenkin blogiani pitämään lähinnä siksi, että pystyn seuraamaan langan liikkuvuutta ja motivoimaan lankavaraston pienentämisessä. Ja nyt kun kaikki kahden vuoden muistiinpanot on parhaiten taltioituna kynällä ruutuvihkoon, niin mietin, että miksipä tätä blogia kannattaa pitää. Minä kun en edes julkaise mitään erikoista, kaikki mitä teen, on joku muu jo aiemmin tehnyt. Mutta katsotaan nyt, mihin suuntaan tämä ajatus nyt jatkossa kulkee?

Anne-Mari

maanantai 12. marraskuuta 2012

Virkattu satulansuojus

Tämä satulansuojus jäi entisen blogi viimeiseksi postaukseksi ja jäi odottamaan kuvien latautumista. Julkaistaan tämä nyt täällä.

Virkattu satulansuojus valmistui 7.11 ja on kyjytyönro 20. Tämän satulansuojuksen minulta tilasi siskon mies, lastenhoitopalkkioksi jo liki vuosi sitten. Netin kuvavalikoimaa selasin ja sen pohjalta tein tälläisen oman, miehelle sopivan ja lämpimän mallin. Siskon miehellä on ilmeisesti isompi satula kuin meidän pihassa olevissa. Vähän liian iso tämä on, kun kuvasin sen oman miehen pyörässä. Lankana tummanharmaa ja musta Nallelanka, kulutus 100 grammaa.



Hei!

Olen pitänyt blogia lankavaraston tekeleet aiemmin vuodatuksessa ja kesällä jo mietin siirtoa muualle, vuodatuksen suurien ongelmien vuoksi. Viikkoon en pystynyt kuviani blogiin lataamaan ja tänään en enää löytänyt koko blogiani, joten on aika minunkin aloittaa uudelta pohjalta ja tällä kertaa täällä bloggerissa. Näin ensi alkuun tämä näyttää ja tuntuu niin vieraalta, mutta koetan pikku hiljaa tutustua tähän palvelimeen.

Jatkossa täällä tullaan näkemään minun kättentöitä, lähinnä neulontaa ja virkkausta. Tuskailen myös jättisuuren lankavarastoni kanssa, se vain kasvaa kasvamistaan. Yritän myös jotenkin saada taltioitua tänne aiemmin tekemiäni käsitöitä.

Kiva jos jätät käynnistäsi kommentin!

Anne-Mari