Tai tässä tapauksessa lähinnä voisi sanoa, että ensimmäinen pari valmiina uuniin. Tuli vain pari ja uuni -sanoista mieleen lapsuuden suosikkileikki, jota nykylapset eivät enää taida edes leikkiä? Eilen valmistui miun ensimmäinen patalappupari...jee, eikähän tuohon mennytkään kuin lähes 35 vuotta. Nyt voisi toiveikas olla, että kun on saatu ns. solmun pää auki, niin jospa niitä pystyisi jatkossakin silloin tällöin tekemään. Näissä lappusissa lankana suomalaisen sukkalangan ja 7 veljeksen jämiä, kulutus 109 grammaa. Mietin, että mikähän lanka olisi kaikkein parasta patalappuihin?
Kuvassa alempi lappu näyttää siltä, että siinä olisi jokin kulma vaikkein näin ole. Lienee syntynyt siitä, kun ventytin lapun suoraksi, kun en jaksanut alkaa silitysrautaa kaivamaan esiin. Molemmat laput on kyllä suorareunaiset. Takakappaleet on tehty vain pylväitä virkaten, joten ei niistä kuvaa kehdannut ottaa.
Nyt olisi vielä ne kahdet sukat kesken, ennen kuin pääsen lappusen kimppuun, vielä ainakin on hirmuinen polte päästä virkkuukoukun kimppuun.
Kiitos kommentin jättäneille, niitä on aina ilo lukea :)
Anne-Mari
Kivat patalaput!
VastaaPoistaMinä olen suurimman osan patalapuistani tehnyt 7 veljeksestä tai Nallesta. Hyvin ovat käytössä toimineet.
Nättejä lappusia.
VastaaPoistaKyllä virkkaus voittaa neulomisen, mennen tullen :)
Mukavaa viikonloppua virkkuukoukun kera ♥
ps. tuo otsikko... muistatko se jutun jonka laitoit Lindahlsin sivuille :))
Eihän siinä mitään, minua nauratti tuo otsikko.
VastaaPoistaEikä sitä aina keksi ja kun joku tulee mieleen niin se on siinä :DD
Kivat patalaput! Mullakin on virkkausta menossa. Isoäidin neliöstä alkoi, enkä tiedä vielä mitä siitä tulee :D
VastaaPoistaIhanat lappuset!
VastaaPoistaOiii, minäkin olen tuota leikkiä leikkinyt aikoinaan!!! Ihan huippuleikki oli!!!!! Ja ihanat patalaput!! Nätit värit!!!!
VastaaPoista