Ensimmäinen SNY-paketti

Tänään sain sähköpostiini sen, mitä olen odottunut kuin kuuta nousevaa koko viikon. Välillä jo iski epätoivo ja mietin, että näinkö se minun mieletön odotus ja toiveet kevään piristysruiskeesta lässähti. Viikko on ollut muuten tosi rankka, pienin on sairastellut paljon ja mikään ei ole hyvä, olkapäät kipeinä pitää vain jaksaa sylissä pitää ja siinä sivussa koettaa tehdä jotain kotijuttuja tai auttaa toisia. Nyt on haettu toinen lääkekuuri, ja toivoa sopii että auttaa. Ja sitä ennen on ollut mahatautia ja vaikka mitä pöpöjä meidän perheessä. Ja minulla sekä lapsilla on havaittavissa melkoista kevätväsymystä, vaikkakin itse olen taudeilta välttynyt. Takana on pitkä pimeä talvi ja hirmuiset määrät kouluhommia, nyt tarvitsemme lomaa. Miehen kanssa olemisesta en edes sano mitään, me odotamme kesälomaa. Mutta se viesti sähköpostiin, tänään sain ilmoituksen paketista ja postin seurantakoodin. Vaikka kello oli jo yli kuuden ja tiesin postin jo sulkeneen postipalvelun, lähdin kokeilemaan onneani ja olihan sitä mukana. Kaupan kassaneiti pelasti iltani ja toi minulle tämän.

Ja eikös ole hienosti sutattu nuo osoitetiedot? Olen monessa blogissa miettinyt, miten kaikki muut saa käsiteltyä esim. naaman, niin, ettei siitä voi ihmistä tunnistaa? Ja tänään löysin tuosta omasta ohjelmastani sellaisen kohdan, mistä voi kaikenlaista syherrystä kuvaan tehdä, toivottavasti jatkossa voin tarjota vähän siistimpiä käsittelyjä. Mutta sitten paketin sisältöön;

Paketista löytyi kiva kirje, pari kerää teeteen pallasta, suklaata, kauniita sinisiä nappeja, kissoille herkkuja, tosi hauska sydän pampula-kone sekä ehkäpä snyni itsetekemä pussukka/kukkaro, joka on oikeasti sukka, oli vain aika mahdoton kuvattava tuon nipsun takia. Lienee snyni lukenut oikein, säästämisen tarvetta olisi ja tässäpäs oiva syy laittaa vähän sinne sukanvarteen :) Ja itse nipsuhan on tosi kaunis, sitä ei valitettavasti vain kuvasta oikein selvää, siinä on kauniit kuviot ja päässä oikein timangit :) Tyttöni totesi heti, että tuollainen hänellekkin kiitos, joten täytynee laittaa mietintämyssyä päähän ja katsella tuollaisia nipsuja.

Lanka on minulle uusi tuttavuus, kiitos myös siitä. Minulla on meneillään se peittoprojekti ja nyt tässä joudun vääntämään kättä, teenkö peittoni loppuun vai otanko langat työn alle? Sopivat puikot jo kaivoin esiin, joten ainakin pian pitää tätä lankaa päästä kokeilemaan. Mukavan pehmoista lanka ainakin on. Ja pampulakone on aivan mahtava, ikinä ei itse moista raaskisi hankkia ja näin lapsiperheessä aivan ehdoton. Tyttö 10 veen silmät aivan loisti, kun kerroin mikä laite on. Tätä testaillaan varmasti lähipäivinä. Ja suklaatahan ei voi kukaan vastustaa, taidan tämän levyn säilöä ihan itseäni varten, lapsille voi sitten ostaa kaupasta omat herkut. Ja vaikka fazerin sininen on klassikkoherkku, niin itse maistoin sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2005 tai 2006, siihen asti ajattelin, että pelkkä tavallinen suklaa on pahaa. Hah, ei olisi pitänyt sitä ensimmäistä palaa edes maistaa, monta kiloa kevyempi voisin olla nyt. Ja kissat kiittävät herkuista, lapset saavat toimia herkunjakajina kissoille.

Aivan mahtava paketti, kaunis kiitos sny-parilleni. Toivottavasti kevään tautikierre on jo menossa ohi meiltä ja kaikilta muiltakin. Parina päivänä näyttäytynyt aurinko on jo antanut lupauksen tulevasta, kyllä se kevät ihan pian jo tulee.


                                                                           Anne-Mari

Tunnustus

Sain PurppuraPerhosen Unelmia-blogista jälleen tunnustuksen. Kaunis kiitos siitä :)

Tunnustuksen säännöt ovat:
Minun pitää kertoa itsestäni kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus
eteenpäin kahdeksalle  blogin pitäjälle, joille kerron asiasta ja heidän tulee
kopioida tuo kuvasymboli.

Ja ne paljastavat asiat:

1. Omistan enemmän lankaa kuin ennätän ehkä ikinä neulomaan. Niin paljon, etten edes määrää kehtaa tunnustaa.

2. Minulla on aivan liian vähän aikaa päivässä/viikossa käsitöiden tekoon, vaikka olen luopunut lähes kaikesta muusta harrastamisesta. Kotityöt vaan vie niin paljon aikaa ja välillä pitää vähän nukkua myös.

3. Olen nettiriippuvainen, kone on lähes aina auki. Tosin tästä tavasta koetan opetella eroon ja viime aikoina olen jopa oppinut välillä sulkemaan tietokoneen kotosalla ollessa. 

4. Meidän 4-v poika on saanut minut innostumaan punaisista, vihaisista linnuista. 

5. Harrastan myös ompelua, mutta tämäkin harrastus on saanut viime aikoina aika vähän aikaa, kun neulominen ja virkkaaminen on kuitenkin jotenkin niin paljon kivempaa. Nyt päätin tuhota kangasvarastoja ja opetella taas ompelemaan muksuille piha/kotihousuja. Housujen kulutus meidän perheessä on melko kovaa. 

6. Rakastan kynttilöitä ja poltankin niitä lähes joka päivä.

7. Olen joskus ollut melko tarkka ihminen. Nykyinen perheeni on opettanut minut olemaan vähemmän tarkka. Silti pari kertaa vuoteen ahdistun ja käyn koko mökin läpi ja tietenkin järjestelen tavarat siististi paikoilleen.

8. Olen Leijona horoskoopiltani.


Ja tässä blogit, joihin haluan tämän tunnustuksen jakaa:

               1. Riikan neulesivut 
               
               2. Kootut tekeleet

               3.  Amigurumipaja

               4. Hyppysissä

               5.  Sun Mun Meitin

               6. Arjen ihmeellinen ihanuus

               7.  Heidin väkerrykset

               8.  kotiäidin arkea

Voittosukat

Voitin reilu viikko sitten Murun-blogin arvonnassa itselleni sukat. Ja voi miten kauniit ja siististi tehdyt ne on. Ihan pitää itse ryhdistäytyä ja alkaa kutomaan itse myös napakampia sukkia, puikkkoon pienentäminen varmaan auttanee asiaa? Suuret kiitokset Murulle vielä kerran myös tätä kautta. Minulla on torkkupeitto edistynyt, mutta teen siitä melko suurta, joten ei kovin montaa kerrosta jaksa tai ennätä kerralla virkata. Nyt olen vajaan kaksi viikkoa keskittynyt yhteen työhön ja tekisi mieli tehdä tämä valmiiksi ennen uusia suunnitelmia, mutta epäilen, että tämän tekeminen alkaa pian puuduttamaan.

Mä olin vähän ajatellut tehdä lankainventaariota ja kertoa siitä täällä. Tein sen sunnuntaina, mutta päätin etten siitä täällä sen koomin puhu. Tulipahan nimittäin kaiveltua koko hulluus esiin. Varmasti kenelläkään ei ole niin paljoa lankaa kuin minulla? Tein inventaarion ja kiireesti pakkasin koko hulluuteni takaisin laatikoihin ja komeroon. Pari vuotta sitten järkytyin kuin kaivoin komeroiden kätköistä noin 20-25 kiloa lankaa ja päätin alkaa varastoa kutistamaan. No ei ole se projekti kovin hyvällä mallilla. Ja kun jotain kuitenkin kiinnostaa, niin pelkästään jämälankaa oli noin viitisen kiloa.

                                                                           Anne-Mari

Puikkoinventaario

Kevään SNY-kierroksen innoittaman päätin tässä jokin päivä inventoida kaikki puikkoni. Kylläpäs minua odottikin melkoinen puikkojen sekamelska, kyjyn jäljiltä aina kaikki puikot on miten sattuu. Osa puikoista on vieläkin kasassa odottamassa selvitystä, mutta jo paljon parempi tilanne nyt on kuin ennen tätä siivousta.

                                                           Tästä lähdettiin, aika kaaos

                                               Ja tässä on kaikki vapaana olevat pitkät puikot:

                                                      Ja erittäin nerokas säilytysratkaisu niille :)

                      Ja tästä löytyy minun pyöröt, halppisbampuja käytän lähinnä "varastona"

                                         Sukkapuikkoja sain kasaan vain tämän verran:

                                                       Eikös ole näppärä kiinnityssysteemi?

                                                            Ja sitten on vuorossa koukut:

                               
                 Ja tässä kuvassa on kaikkea mahdollista oheissälää. Knit pron pyöröjä on kaksi lisää.     

                                                             Ja tässä vielä kerran kaikki:

                                                   

Kylläpäs ihan hävettää tälläinen epäjärjestys ja sekamelska. Mä olen jo pidemmän aikaa miettinyt fixua ja toimivaa säilytysratkaisua, mutta kuten näkyy - sellaista ei ole vielä keksitty. Pitkät puikot säilytän lasipurkissa ja sinne sekaan on laitettu sukkapuikot ja muitakin apuvälineita. Pitkät puikot säilytän tuossa vihreässä kopassa ja siniseen jäi odottamaan selvitystä sellaiset puikot, jotka on jostain minulle kulkeutuneet tai ovat ilman alkuperäistä pakkausta. Etualalla taas on kaivettu kaikki yksinäiset sukkapuikot, ne pitäisi lajitella koon mukaan. Punaisessa sydänkukkarossa säilytän silmukkamerkit.  Tämän vuoden tavoitteeni voisikin olla kehittää näille kaikille puikoille ja koukuille jokin kunnollinen säilytysratkaisu.


                                                                  Anne-Mari