keskiviikko 2. syyskuuta 2015

työkaverin pikkuiselle ja tukholman tuliaisia

Työkaverini jäi heinäkuun lopulla kesälomalla ja elokuun lopussa piti alkaa äitiysloma. Vaan pikkuinen päättikin kiirehtiä maailmaan jo heinäkuun viimeisinä päivinä ja kiirehän se tuli lahjaa tekemään. Langat tilasin ja itse peitto tulikin virkattua muutamina iltoina. Lankana 7 veljestä ja kulutus 390 grammaa. Tähän peittoon tein vartavasten sekaraitaa, jotenkin olen riippuvainen tasaraidoista sekä myös samoina toistuvista raidoista.




Sny-pariltani sain jo perjantaina postissa kortin, vaan olin lähdössä reissuun, joten julkaisu jäi nyt tänne.



"Elämä ei ole tulemista johonkin päämäärään, se on matka, joka antaa voiman ja valon sydämensä tien seuraajalle" - Katri Helena.  Tuon kun aina muistaisi, kaiken arki kiireen keskellä. Parini kysyi kortissa lankavalintaa? Pysyäkkö minulle tutussa ja turvallisessa langassa vai laittaa pakettiin jotain ei villaista? Täytyy nyt tarkentaa, että lempilankani on ehdottomasti villa- tai villasekoitelangat vaan kyllä mie tykkään muistakin langoista, etenkin luonnonkuituisista. Ja kylläpä mie reissussa neuloin huivin akryylilangasta, joten voit ihan rennosti miettiä muitakin lankoja..

Ja tosiaan reissussa neuloin itselleni toisen multnomah-huivin. Ensimmäistä tein 6 kk, tämä toinen sai alkunsa torstai-iltana ja eilen päättelin, kuvia saatte, kunhan huivi kuivuu. Ja lankaakin tärkeämmäksi totesin taas kerran ne laadukkaat välineet. Kesken huivin sain tuollaisen halppis-pyörö kaapelin poikki ja Helsingin stokkalta kävin sitten itselleni tuliaisiksi ostamassa hieman varusteita.  Eli tykkään addin pyöröistä, knit pron hiilikuituisista puikoista ja silmukkamerkkejäkin tuntuu aina hukkuvan, vinkvink. Ja täytyy nyt vielä todeta, että tällä kertaa se multnomah-huivi on jopa sitä kokoa mitä aluksi kuvittelin, olisi hyvä ohjeeseen laittaa jonkinlainen lankasuositus, millä saa huivista tms. kuvan kokoa olevan.


 
Aurinkoisia syyspäiviä!
 
 
Anne-Mari

maanantai 24. elokuuta 2015

Syksyn sny-kierros käynnistyy

Elokuu käy kohti loppuaan ja meilläkin arki alkaa saada jonkinlaisen rungon, vaikkakin kolmivuorotyöläisenä se on hieman hatara. Minulle suuri helpotus oli, kun kuopion kaupunki vihdoin vastasi miun päivähoitotarpeeseen ja lasten iltahoito järjestyy tuossa Laurin päiväkodilla, hoitaja käy esikarilaisen ja ekaluokkalaisen hakemassa päiväkotiin miun iltavuoroiltoina ja hoito on turvattu heillä. Kaksi vuotta meni tähänkin taistoon, vaan nyt on aika nauttia. Ja miehän nautin. Ilmottauduin taas mukaan syksyn salaiseen neuleystävä-rinkiin ja näin on turvattu mukava syksy. Esimakua sain jo, kun postipoika toi pariltani kortin, muumisellaisen ihan niin kuin mie tykkään. Ystävät auttavat aina-kertoo kortti ja niin se juuri on. Ystävät ovat elämän parhautta ja pitäisi aina muistaa ystäviä, lähellä ja kaukaa. Toinen mietelause johon ihastuin, kun sen joskus Facebookissa näin oli jotakin näin

                                               " tuntemattomista
                                voi tulla ystäviä
                                yhtä helposti kuin
                                ystävistä tuntemattomia"


Vaan käsitöitäkin on tullut tehtyä. Hitaasti ja harkiten. Tilaustyö jotenkin aina saa tekemisen jumiin. Nytkin töissä kaveri pyysi tekemään sukat. Punaiset, ei kiristävät. Ja niitä mie tein kaksi viikkoa. Enkä silti ole jälkeen tyytyväinen. Työkaverin vauvalle on myös vaunupeitto valmistunut vaan se odottaa vielä höyrytystä.

Tässä nämä pitkään ja hartaasti tehdyt sukat, lankana 7 veljestä ja kulutus 102 g, koko 39


                                                          Kiitos käynnistäsi ja

                                                Aurinkoista alkavaa syksyä!


                                                Anne-Mari

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Valmistuu joskus tässäkin torpassa jotain

Elokuu on käynyt jo puoliväliin ja ei voi kuin todeta, että päivät katoavat kuin huomaamatta. Lasten ollessa isänsä luona olin suunnitellut tekeväni yhtä sun toista, vaan empä ennättänyt oikeastaan kuin sitä yhtä. Vaan onneksi edes sen. Ikuisuusprojektiksi uhannut jäädä huivi, johon ohjeen ja langan sain viime vuoden keväällä kai jo sny-pariltani on vihdoin valmis. Elikkäs miun ensimmäinen oikea neulottu huivi, Multnomah on tosiaan valmis. Tämänhän mie laitoin puikoille jo talvella vaan sitten se jäi odottamaan parempaa aikaa neuloa rauhassa ja sitten muuton jalkoihin. Vaan oikeasti ohje on aika simppeli, oppii nopeasti ulkoakin. Ja huivihan on kaunis, lanka miulle edelleen mieleistä. Vaan kuvittelin huivia isommaksi.



Lankana Millie colorin socks&lace lanka, kulutus 87 grammaa.

Ja sitten sain tikuteltua yhden parin olgasukkia äidilleni syntymäpäivälahjaksi, mukaan pakettiin sujautan jalkarasvaa. Sukissa lankana punaraitaista seiska veikkaa ja harmaa on suomalaista sukkalankaa. Kulutus 122 grammaa.



Lankaa on tähän mennessä kulunut 6441 grammaa ja lisäksi tietty kaikki keskeneräisissä kiinni olevat langat. Jotenkin on hirveän hitaaksi tullut, ajatuksissa ehtii vaikka sun mitä, tosielämässä ei juuri mitään.

Vaan nauttikaahan kaikki kauniista,kesäisistä päivistä, toivottavasta tälläisiä olisi vielä paljon jäljellä. Osallistuin tänäkin syksynä sny-rinkiin, kivaa odotettavaa on siis tiedossa pitkin syksyä!


                                                               ANNE-MARI

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kiireisen kesän käsityöt

Ompa mennyt kesä vauhdilla. Lapset lähtevät huomenna isänsä luo lomalla ja kun sieltä palaavat, on enää muutama päivä koulunalkuun. Kesäkuu meni kokonaan muuttoa tehdessä ja olikin oikeasti aika voimille ottava projekti. Vaan uudesta kodista mie tykkään kovasti ja tämä tuntuu vihdoin viimein oikealta kodilta ja pikku hiljaa laitellaan tavaroita paikoilleen ja vaihdellaaan paikkoja. Käsitöitäkin on tullut tehtyä vaan aika harvakseltaan. Aina tuntuu olevan jotain tarpeellista hukassa, jos ei muuta niin motivaatio. Vaan nyt olen ollut lasten kanssa viisi päivää vapaalla ja se ainakin houkutteli päättelykeijun kylään, jopa alkoi tulla blogiin esiteltävääkin.

Perussukkia on tullut tehtyä, toiset näistä menee lahjalaatikkoon ja toiset facebook-ryhmän sukkavaihtoon, molemmat kokoa 36 ja neulottu novitan 7 vaikasta. Ensimmäisiin lankaa meni 105 g, jälkimmäisiin 118g.




Kummitytölle neuloin rippilahjaksi itse ilkimys- sukat, lankana tuttu 7 veikka, kulutus n. 150 g. Sukanvarteen sujautin muutamia kolikoita, ajatuksella että aina on hyvä olla vähän sukanvarressakin. Kirjekuoreen sitte laitoin sitä, mitä kaikki nuoret arvostavat.



Tiskirättei virkkaisin jo kevällä, yksi meni kevään sny-parille ja loput sain pääteltyä nyt. Lankana sekalaiset puuvilla-jämät, näihin kului jämälankoja kivasti 135 grammaa.



Ja tämä huivi on virkattu jo toukokuisella turkin matkalla vaan muuttokiireissä päättely jäi ja ensin ajattelin etten pingota vaan kevyesti sitten kuitenkin pingotin. Lankana Lidl:n sukkalanka Nina, kulutus 195 grammaa. Ohje tuttu ja turvallinen. Kuva järkyttävän huono.



Ja uuteen kotiin olen joitakin netistä bonjaamia ideoita saanut toteutettua, ihana kun on oma tupa, saa laitella mitä haluaa seinilleen roikkumaan.




Niin ja kokeilinhan mie virkata isolla koukulla. Vanhoista lakanoista kai joku repinyt kudetta ja miulle jostain kirpparipussukasta tupsahtanut. Pikku veskiin virkattu pikkuinen matto. Ei nyt vallan vienyt sydäntä mennessään vaan ehkäpä mie rohkenen uudelleenkin isoon koukkuu tarttumaan.



Tälläinen on ollut miun kesä. Arvaatteko mittee mie olen suunnitellut tekeväni seuraavan kahden viikon vapaa-ajat, työt kun pitää miut tiiviisti kotosalla? Juu, käsitöitä. Rästissä on vielä vaikka kuinka keskeneräisiä ja niitä ajattelin tehdä loppuun, ja toiveissa on, että ennättäisin jonkun uudenkin polkaista käyntiin.

                                                      Ihanaista loppukesää teille kaikille!

                                                                          ANNE-MARI

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Muistoja keväältä


 Koetin etsiä koneelta niitä pieniä käsityökuvia, mitä kevään aikana tein omalle parilleni vaan en nyt löytänyt muita kuin viimeisen, kesäkuisen väkerrykseni, josta en edes tiedä onko mennyt parilleni perille. Vaan kevään aikana pakettiin paketoin, virkatun tiskirievun, pienet lasinaluset?, pari korttia ja nyt tämän avainkaulanauhan


Mie en tunnetusti tykkää näistä pienistä näpertelyistä vaan tuota avainnauhaa oli jopa ihan kiva tehdä. Saas nähdä tuleeko niitä tehtyä lisää, tarpeita ainakin löytyy omasta takaa. Vaan nyt kun on peitot saatu pakettiin, on iskenyt armoton sukkavimma. Tekisi vaikka mitä sukkaa aloittaa, vaan ei ole puikkoja löytynyt tarpeeksi aloituksiin...pitänee tyytyä vimmaansa muutamiin aloituksiin kuluttamaan.

                                                 Leppoisaa kesää teille kaikille


                                                              Anne-Mari

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Mie se vaan vilttejä virkkaan

Vaikka keli on jo aika mukava. Itse asiassa vähän liiankin lämmin jo torkkupeiton tekoon ja siitäpä sainkin aattehen, tehdä peitto loppuun. Ohje on vanha tuttu, lankana nalle. Tämän tein tässä muuttotouhujen keskellä, kolmisen viikkoa meni tekemiseen kaikkiaan. Lankaa kului aika tarkkaan kilon verran.




Ompahan syksyn kylmiä iltoja varten valmiina jo yksi uusi peitto, vaan nyt nautitaan kesän lämmöstä!


                                                Kiitos käynnistäsi, kommentti ilahduttaa aina!


                                                                        ANNE-MARI

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

kesäkuun sny-paketti ja paljastus

Hei vaan kaikille. Kesäkuu on käymässä loppuun ja täytyy kyllä sanoa, että on ollut taas niin rankka kuukausi. Muutto on vienyt voimia ja tehnyt lapset levottomiksi. Ja kissatkin on sairastelleet, lapset karkuuttivat pari kissaa ja nyt on kumma yskä kiretänyt lähes kaikilla, yhdelle piti jo kuuri käydä hakemassa.  Vaan tänään on se päivä, kun saan vanhan asunnon avaimet jättää ja siltä osin elämä hieman helpottaa. Muuttoprosessi on taas opettanut luopumaan tavarasta ja kyllä me on kaikki saatu mahtumaan tänne uuteen kotiin. Osa tavaroista on toki vieläkin menossa pois, vaan kaikkea ei voi heittää vaan pois.
 
Vaan tämän viikon piristys on ollut kesäkuun sny-lähetys. Sain sen postista jo loppuviikosta vaan en saanut kuvia siirrettyä koneelle. Paketti oli taas kerran mieluinen. Lankaa paketissa oli kaksi kerää. Parini itsevärjäämää 7 veikkaa mun valitsemassa vihreässä sävyssä sekä parini suosikkia regiaa oikeissa herkkuväreissä. Mieti millä langan olet värjännyt? Ja sitten uuteen kotiin oli ihana kissatyynyliinna, unikkoservettejä, puikkomitta, korvakorujen koukkuja sekä ihania handmade-kylttejä. Ihana paketti, suurkiitokset jälleen kerran ja valitettavasti viimeisen kerran. Ompa taas haikea olo, kun kierros päättyy. Parini oli tänä vuonna Vera blogista lankoja ja kissankarvoja .Suuret kiitokset kuuluu myös emolle Heidille blogista Heidin hullutuksia
 
 

                                                        Ihanaa kesää teille kaikille!

                                                                 ANNE-MARI