tiistai 2. huhtikuuta 2013

Huhtikuun hurjuuksia

Minulla on työn alla sukkapari jonka neulominen tökkii. Aloitin siihen rinnalle työstämään sny-parini yllätyskerää ja yllätys yllätys, sekin alkoi tökkimään. Nämä kaksi keskeneräistä työtä saivat minut jo kiukustumaan ja mietin, että mitäpäs sitä sitten aloittaisi tekemään? Ja siinä se ajatus sitten tuli, nyt mä teen se patalapun. Mä olen elämäni aikana aloittanut aika monta lappua aika monella eri ohjeella ja aina jokin mättää ja homma jää kesken. Mielestäni patalaput on kuitenkin loistava välineule/virkkuu ja niitähän aina tarvitaan, meillä ja muualla. Niihin on helppo kuluttaa kaikenlaisia jämälankoja. Jep, syitä on monia, joten miksi ei? Ja kuulkaapas, nyt se on syntynyt, se miun ensimmäinen patalappu. Kuvaa en vielä julkaise, koska ajattelin ihan hupsuksi heittäytyä ja tehdä toisen mokoman pariksi ensimmäiselle. Toivottavasti ei toisen lapun teko kestä niin kauaa kuin ensimmäisen, liki 35 vuotta.

Ja siinäpä lappua virkatessani ja perinteistä blogokierrosta tehdessäni silmiin osui virkattu torkkupeitto, joka virkattu viikossa. Juu, viikossa. Siitäpä sitten lähti hurjuus numero kaksi. Mä haluan kans, oman uuden peiton ja tänä keväänä. Sen verran järjen ääni huuteli, että tee nyt sentäs ne töktök-sukat ensin alata pois, ties vaikka koko peittoidea laantuisi ja ties unohtuisi sillä aikaa. Ja niin päätin tehdä. Ensin neulotaan sukat pois ja sitten vasta peiton kimppuun, jos idea vielä tuntuu kiinnostavalta. Lankaahan minulta peittoon löytyisi omasta takaa, joten sekin houkuttelisi.

Ja ajattelin tässä sitten ihan julkisesti asettaa itseni lähes täydelliseen langanostolakkoon. Lakkoa on tarkoitus jatkaa sinne saakka, kunnes olen saanut itseltäni painoa pudotettua sellaiset 7-8 kiloa. Minullehan on tässä kotivuosina kertynyt melkoisesti ylipainoa ja kun nyt lankavarastonikin paljastui melkoisen ylipainoiseksi, niin ajattelin haastaa lankavarastoni kanssani hoikistumaan. Mikään masokisti en tunnusta olevani ja tietyn jouston sallin langanostoissa, ja akuutti tarve on jousto nro 1.

Ja blogikierroksella törmäsin muuten Vaari kutoo- blogissa kivan arvonnan - käyhän sinäkin äänesi antamassa 10.4.2012 mennessä.

Ja loppuu muutama kuva miun eräästä pikku apurista :)




                                                                         Anne-Mari

2 kommenttia:

  1. Ihan ensiksi... minä toivon ja pyydän, ihan sen takia, etten enää varmasti 35 vuoden päästä elä !
    Tee nyt se lappu hieman nopeammin kuin ensimmäinen :)

    Huh, minkä lupauksen teit..... minä en tuohon pystyisi !!

    Olisipa minullakin tuollainen apulainen. Mutta kun ei ole, jouduin ostamaan sen kerimislaitteen !

    Mukavaa viikon jatkoa ♥

    VastaaPoista
  2. Torkkupeittoja on kiva tehdä - tai ainakin aloittaa. Itselläni isoäidinneliöpeitto loppusuoralla, mutta viime päivinä on pitänyt itseni pakottaa niitä neliöitä virkkaamaan - ei ole lappusten teko yhtään niin hauskaa kuin peittoa aloittaessa. Vielä puuttuisi n. 10 lappua - ehkä tänään saan ne tehtyä. Ja sitten yhdistämien vielä.
    Eipä tuolla peitolla mitään kiirettä olisi, mutta kun haluan sen valmiiksi.

    Ihanat kuvat pienestä apulaisesta!

    VastaaPoista