Ei mennyt kuin Strömsössä -haaste
Sain silmukat ristissä-blogista hauskan haasteen. Tässä haasteessa on siis tarkoitus kertoa niistä töistä, joista ei
tullut oikein sitä mitä piti. Olen laiska näihin haasteisiin
osallistumaan, niin myös tähän vastaaminen meinasi jäädä - siis unohtua arjen kiireisiin.
Paljon olen vuosien aikana tehnyt ja piti miettiä ihan mitä tässä haluaisin esittää. Yleensä mie en jää harmittelemaan töitäni, joko niistä tykkään ja käytän tai sitten saavat aika pian purkutuomion. Mutta joitakin epäonnistuneita käsitöitä minultakin löytyy, sellaisia jotka ovat jääneet sinne harmituksen laatikkoon. Tässä esittelen teille niistä muutamia.
Ensimmäisenä mieleen tulee jo vuosia kaapissa majaillut päiväpeiton alku. Virkattu. Tekeminen aloitettu joskus vuonna 2008 varmaan. Jäänyt varmaan kesken, kun loppunut inspiraatio tai tullut epävarmuus? En tiedä, mutta vuosia tämä nyt on kaapin perillä lojunut. En ole raaskinut purkaa, muttei ole tullut tehtyäkään.
Ja nyt tämän haasteen myötä kaivoin tämän kaapista ja yllätyin, miten paljon sitä olinkaan tehnyt. Mielessä alkoi kaihertaa, että jos tämän tekisikin valmiiksi asti? Mutta onko hassua, jos vaihdan tekniikkaa kesken kaiken? Mietin, että jos alkaisi vaan virkkaamaan ympärille isoa mummoneliötä ja sitten vaikka reunaan jonkinlainen sik-sak-reunus? Epäilen, etten enää vuosien tauon jälkeen onnistu tekemään samanlaisia ruutuja. Hmm...tässäpäs minulle pähkinää purtavaksi pyhien ajaksi. Huomasittehan kuvassa näkyvän kissarouvan, hänellä on ikää jo 18 vuotta. Ansaitsisi jo ihan ikioman torkkupeiton hän.
Ja onhan minulla muitenkin epäonnistuneita tekeleitä.Seuraavan kirjoneule liivin neuloin joskus vuonna 2012-2012. Sinänsä liivissä ei ole mitään vikaa, ei vaan ole kertaakaan päälle päätynyt. Liekkö on liian lörppö, vai napitko ne minua ahdistaa? En tiedä, mutta kaapissa pyörii enkä muuta voi.
Ja vielä tähän samaan syssyyn nyt kolmas katastrofi-työ. Tämän punaisen tunikan neuloin joskus ja on jäänyt käyttämättä lähinnä vartalon mallini vuoksi. Tänä keväänä tämä muutti muotonsa pyöreäksi ja on nyt kerittynä odottamassa uudelleen muotoutumista.
Ja onhan miulla paljonkin näitä epäonnistuneita tekeleitä sattunut. Sekin palmikkoliivi, joka muutti muotonsa hetken ihmeteltyään torkkupeitoksi ja vaikka mitä, kaikkea ei vaan tule aina kuvattua tai sitten ne kuvat poistuu, kun tekele purkautuu. Hauska haaste kaikenkaikkiaan, ottakaahan haastetut haaste vastaan :)
Pagisen mitä pagisen
Purppura perhosen Unelmia
Heivatut kudelmat
Tulihan tehtyä
Simpuran supinat
Ja vielä aivan lopuksi haluan toivottaa kaikille teille oikein mukavaa ja rauhaisaa pääsiäistä, levätkää ja nauttikaa vapaista.
Kiitos haasteesta! Minä olen sitä mieltä, ettei epäonnistumista ole olemassakaan, kaikessa on aina jotain hyvää. Siitä syystä en ota tällä kertaa vastaan haastetta, koska en koe epäonnistuneeni missään käsityössä niin pahasti, että sitä kannattaisi blogissa mainita. Mieluummin pidän esillä onnistumista ja positiivisuutta kuin alkaisin kaivamalla kaivaa negatiivisuutta. :)
VastaaPoistaTällä hetkellä minulla on kyllä tekeillä neule, josta ei tullut viime kesänä niin onnistunut. Päätin nyt purkaa neuleen ja neuloa sen uudestaan. Kun esittelen sen jossain vaiheessa blogissani, yritän muistaa mainita tämän haasteesi, koska se neule on esimerkki siitä, ettei kaikista välttämättä tule niin onnistuneita.
Minulla on muuten ylläni juuri tuollainen kirjoneuleliivi, mikä sinullakin tässä postauksessa. :) Tosin omalla värimaailmallani.
Kiitos haasteesta. Jos ennätän vastaan tähän.
VastaaPoistaAurinkoista pääsiäisen aikaa sinulle.